Vietimme viime viikolla seitsemättä hääpäivää ja päädyin sen vuoksi kaivelemaan vanhoja kuva-arkistoja ja muistoja hääkuvaussessiostamme. En tarkalleen muista kauanko tuona päivänä vietimme aikaa kameran edessä, mutta kuvia on joka tapauksessa hirvittävä määrä ties monellako eri poseerauksella, taustalla, teemalla ja ilveellä. Tämän vuoksi kuvat ovat olleet järjestettyinä kahteen eri kansioon kovalevyllä. Toiseen on poimittu käyttökelpoiset, säädetyt ja säädylliset kuvat ja toiseen taas on heitetty kaikki epäonnistuneet ja epämääräiset räpsyt. Ja jotenkin päädyin selailemaan juuri tuota jälkimmäistä kansiota, joita en ole avannut kai kertaakaan sitten varsinaisen jälkikäsittelyn.
Olihan muuten naurussa pitelemistä, kun siellä kaikkien kuvien seassa oli yksi hääkuvaposeeraus ylitse muiden, käsittämätön tallennus kameramieheltä kesken ties minkä. Huvittavinta on se, että kuva ennen tuota helmiotosta on vielä jokseenkin normaali:
Ja sitten PUM! Savukoneen savuissa taisi muutaman sekunnin ajan tapahtua jotain muutakin kuin halailua:
Oi miksi en teettänyt kiitoskortteja aikoinaan tästä kuvasta? Tai edes niitä suurempia sukulaiskuvia, joita on aina siistissä rivissä esillä kirjahyllyssä?