Muistatteko Sinkkuelämää-sarjasta jakson, jossa Miranda ja Carrie menevät vitsinä sovittelemaan hääpukuja? (Change of a Dress, kausi neljä, jakso 15)
Carrie on aikeissa avioitua Aidanin kanssa ja Miranda houkuttelee hänet “kauheaan hääpukuliikkeeseen”. Liikkeeseen päästyään naiset pyytävät Mirandalle raskaana olevalle morsiamelle sopivan hääpuvun. Carrielle taas pyydetään hääpuku, jossa olisi "paljon rusetteja, joka on pöyhkeä ja joka saa hänet näyttämään valtavalta kuppikakulta". Puvut löytyvät ja naiset naureskelevat niille sovitushuoneessa. Kohtaus päättyy siihen, että Carrie saa allergiakohtauksen ja hääpuku joudutaan repimään hänen yltään pois.
Kohtauksen pitäisi olla hauska, mutta minua se ei ole ikinä varsinaisesti naurattanut. En oikein osaa arvostaa pilantekoa toisten työtä kohtaan. Siis hääpukuliikkeen myyjiä kohtaan.
Carrien ja Mirandan kaltaiset hupisovittelijat alkavat olla hääpukuliikkeille ihan oikea ongelma, johon nyt halutaan puuttua. Hää-ja juhlamuotiyrittäjät ry:n piirissä mietitään sovitusmaksua hääpuvuille.
Moniin hääpukuliikkeisiin ei ole nykyisin asiaa ilman etukäteen varattua sovitusaikaa. Sovitusajalla varmistetaan, että hääpukua etsivällä on käytettävissään myyjä, joka palvelee ja avustaa puvun sovituksessa. Hääpukua kun ei voi vain itse kiskoa sovituskopissa ylleen, vaan avuksi vaaditaan ammattilainen, joka muun muassa hallitsee puvun nyörityksen ja osaa antaa arvionsa siitä, millaisia korjauksia puvulle voidaan ja täytyy tehdä.
Useimmiten hääpukuja sovittamaan tulevilla on selvät sävelet tulevista häistään ja haussa olevasta puvusta. Aina sovittelijat eivät kuitenkaan ole ostoaikeissa. Toisilla ei välttämättä ole häistä tietoakaan ja toiset taas aikovat ostaa puvun netistä ja haluavat vain nähdä, miltä eri mallit näyttävät päällä. Hääpukuliikkeet taas eivät haluaisi olla nettishoppailijoiden sovituskoppi tai turhien prinsessaleikkien näyttämö.
Viimeksi sovitusmaksusta keskusteltiin hääpalstoilla ja -blogeissa vuosi sitten kesällä, jolloin Häät-lehti kirjoitti aiheesta.
Vaikka jonkin verran ymmärrystä sovitusmaksulle tuolloin löytyikin, oli aika iso kommenteista kielteisiä. Kielteistä kantaa perusteltiin muun muassa sillä, että palvelumaksun pitäisi sisältyä pukujen hintoihin tai sillä, että joidenkin myymälöiden palvelutaso ei ole sillä tasolla, että siitä haluttaisiin maksaa. Epäiltiin myös, onko erilaisiin pukuihin riittävissä määrin mahdollista tutustua etukäteen.
Juttelin asiasta parin hääpukuliikkeen omistajan kanssa. Kävi ilmi, että kiireisimpinä päivinä liikkeissä saattaa käydä jopa yli kolmekymmentä sovitusasiakasta, joista vain yksi todella ostaa jotain.
Argumentti siis siitä, että palvelumaksun pitäisi sisältyä pukujen hintoihin ei ole kovin pätevä, kun ongelmana on nimenomaan se, että liikkeet ja sovitusajat täyttyvät asiakkaista, jotka eivät osta mitään.
Ymmärrän hyvin, että tilanne on yrittäjästä turhauttava. Annat ammattitaitosi asiakkaan käyttöön, mutta viivan alle ei jää mitään. Aikaa niille asiakkaille, jotka ovat valmiita käyttämään liikkeessä rahaa jää vähemmän. Lisäksi jatkuvat sovitukset kuluttavat pukuja, joita joudutaan myymään poistohinnoilla.
Toisaalta on ymmärrettävä myös kuluttajaa. Hääpuvun hankinta on iso asia niin taloudellisesti kuin henkisestikin ja moni haluaa harkita sitä huolellisesti. Päätös halutaan tehdä ajan kanssa ja rauhassa, eikä vain yhdestä liikkeestä saadun tiedon varassa. Moni ei välttämättä tule edes ajatelleeksi, että puvun sovittaminen liikkeessä ennen nettishoppailua olisi mitenkään arveluttavaa.
Mikä sitten avuksi?
Mielestäni sovitusmaksu on aivan käypä idea. Maksun suuruudeksi on kaavailtu 25–35 euroa eli varsinaisesti päätä huimaavasta summasta ei ole kyse. Maksun saisi takaisin hyvityksenä, jos päätyy ostamaan liikkeestä joko puvun tai asusteen. Maksu karsisi fiilistelijät ja jättäisi hääpukuliikkeille enemmän aikaa ja voimavaroja palvella niitä asiakkaita, jotka ovat tosi mielessä liikkeellä. Maksu myös todennäköisesti nostaisi arvostusta hääpukuliikkeiden myyjien asiantuntemusta kohtaan. Arvostuksen koetaan olevan nyt alhaista.
Maksusysteemin onnistuminen vaatisi kuitenkin sitä, että kaikki tai lähes kaikki hääpukujen myyjät sitoutuisivat siihen. Alalla tuntuu olevan varsin laaja yhteisymmärrys maksun tarpeellisuudesta. Voi kuitenkin olla, että hyvin pienille ja aloitteleville liikkeille maksu ei olisi ongelmaton. Vielä asiakaskuntaansa etsiville liikkeille jokainen asiakaskontakti on tärkeä ja sovitusmaksulla ei ehkä haluttaisi pelottaa pois yhtään potentiaalista asiakasta.
Maksu todennäköisesti myös nostaisi odotuksia hääpukuliikkeiden palvelua ja esimerkiksi nettisivuja kohtaan. Suunnitteilla onkin erilaisia palvelukonsepteja, ja maksun lisäksi tarjolle tulisi myös esimerkiksi maksuton ryhmäsovitus, jossa ei olisi mahdollista saada yksilöllistä palvelua, mutta jonka aikana pukuja voisi sovitella veloituksetta.
Huuh! Asiassa on selvästi monta näkökulmaa.
Mitä mieltä sinä olet hyvä lukija? Kuuluisiko hääpuvun sovittamisen olla maksutonta? Olisitko valmis maksamaan hääpuvun sovituksesta? Oletko kohdannut hääalan liikkeissä palvelua josta et olisi tai olisit valmis maksamaan?